Sivut

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Ympäristöagenttien kesäterveiset


Kerromme ympäristömme, rannan ja muiden lähialueidemme roskaamisesta. Olemme kierrelleet lähiympäristössämme katsomassa, miten paljon roskia on löytynyt, sillä roskaaminen on hyvin ajankohtainen asia ja siihen pitäisi puuttua.

Jokaisen pitäisi olla tietoinen siitä, miten paljon roskaaminen aiheuttaa vahinkoa luonnolle. Tänään siis kerromme siitä. Eläimet ja ihmiset kärsivät roskaamisesta yhtä paljon, sen takia roskaaminen on väärin. Ilmasto saastuu ja luonto kärsii, milloin eläimet kuten ihmisetkin kärsivät.

Vauva-albatrossi Midway-saarilta (USA) elää roskiemme keskellä.
Kris Krügin kuva on Creative Commons lisensoitu (CC BY 2.0)
Jos heität roskia mereen, kalat voivat saada niitä suuhunsa, mikä tekee niistä syömäkelvottomia. Kun eläimet saavat suuhunsa roskia, et sinäkään voi enää syödä kyseisiä kaloja. Kun meri saastuu, niin kaikki meressä tekemäsi asiat, kuten uiminen ja kalastus rajoittuvat.

Kannattaa kiinnittää huomiota, jos näkee roskaamista. Jos näet roskia luonnossa, pyri viemään ne roskikseen. Jos autat luontoa, luonto auttaa sinua. Siis muista pitää huolta ympäristöstäsi, äläkä roskaa ja saastuta sitä. Roskaaminen tekee kaiken lisäksi ympäristöstä epämukavan ja siivottoman, mikä voi myös aiheuttaa vahinkoja.



Itämeri on saastunut viime vuosien aikana paljon. Itämeri on meidän yhteinen meremme ja sitä pitää suojella. Itämeri kulkee valtamereen, eli jos roskaat Itämerta niin samalla roskaat valtamerta. Itämeren asema on pahempi kuin valtameren, koska veden vaihtuvuus on pienessä Itämeressämme Tanskan salmien vuoksi hitaampaa kuin monissa muissa merissä.

Moni ihminen nauttii luonnosta monella eri tavalla. Jos olet vaikka metsäretkellä perheesi kanssa, muistakaa siivota jälkenne. Jotkut telttailijat tai retkeilijät eivät välitä luonnosta eivätkä aina siivoa jälkiään huolella. Siis muista lajitella jätteet, äläkä heitä roskia mereen, järveen taikka luontoon.

Teksti: Jenna ja Pinja




keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Maanantimet -blogien satoa

Tässä on esitelty muutama tulevien ysien viime kevätlukukaudella laatima ilmiöblogi (linkki avautuu maan nimestä):

Deutschland

Tässä on blogi Saksasta, josta löytyy mielenkiintoisia asioita ja erinomaisen paljon tietoa (opettajan lisäys). Tiesitkö esimerkiksi, että Brandenburgin portti on rakennettu hiekkakivestä? Tämän ja monia muita hauskoja faktoja voit löytää blogistamme. Tervetuloa!


"Refugee Welcome Center Hamburg" by Rasande Tyskar (2014)
is licensed under CC BY 2.0

Fidži on saarivaltio trooppisella Tyynellä Valtamerellä. Tässä kauniissa blogissa on kaikki maan "hurjasta historiasta kauniiseen luontoon". Erityisen huolissaan Fidžillä ollaan ilmastonmuutoksen aiheuttamasta valtamerten pinnan kohoamisesta.


Fiji Bus by Stephen Rees (2015) is licensed under CC BY 2.0
Indonesia

Indonesian valtio koostuu 17 508 saaresta, joista suurimpia ovat Jaava, Sumatra ja Borneo. Indonesia sijaitsee maankuoren laattojen rajakohdassa ja voit lukea tästä blogista mm. mitä siitä seuraa (alueella on esim. 140 toimivaa tulivuorta).


"Family sits in doorway" by Ray Witlin/ World Bank (2007)
is licenced under CC BY 2.0 
Kiina

Tässä blogissa voit tutustua monipuolisesti sekä Kiinan tuhansia vuosia vanhaan kulttuuriin että moderniin Kiinaan, joka on paitsi väkirikkain valtio myös maailman suurin talous. Ruoka on tärkeä osa kiinalaista kulttuuria ja kotitaloustunnilla valmistettu ateriakokonaisuus löytyy blogista resepteineen.


"The Hai River and Tianjin skyline" by Yang Aijun / World Bank (2011)
is licensed by CC BY 2.0

Liettua

Liettua on Balttian maista suurin sekä väkiluvultaan että pinta-alaltaan. Pääasiassa katolisten liettuaisten historia on kietoutunut Puolan ja Valko-Venäjän vaiheisiin. Tässä laajassa blogissa kerrotaan myös Liettuan EU-jäsenyydestä sekä maan omintakeisesta ja rikkaasta kulttuurielämästä.


South Baltic Picnic by matasmatusik (2013)
is licensed under CC BY 2.0

Venäjä

Maailman suurin valtio esittäytyy tässä blogissa. Iso pinta-ala tuo mukanaan yksitoista aikavyöhykettä, lukuisia etnisiä ryhmiä ja suuret luonnonrikkaudet. Lähde mukaan napapiirin pohjoispuolelle Murmanskiin tai tutustu Venäjän kulttuurin vaiheisiin!



"Posing on a Red Square" by Andrey (2015)
is licensed under CC BY 2.0

Teksti: Blogien kirjoittajat ja Anne-ope


tiistai 4. heinäkuuta 2017

Ympäristöagenttien kevätretki



Lähdimme 29.5. Ympäristöagenttien kanssa retkelle Mustavuoren lehtoon.









 








 




Lehto on runsasravinteinen metsä, jolle ovat tyypillisiä lehtipuut, multava maaperä ja varsinkin keväisin rehevä aluskasvillisuus. Mustavuori on itäisessä Vuosaaressa, Vantaan rajalla sijaitseva metsäinen mäki. Mustavuoren kallioperässä on paljon kalkkia, joten mäen alarinteillä kasvaa vaativia lehtokasveja.

Lehto on luonnonsuojelualuetta ja siellä on joitakin harvinaisia lehtokasveja. Kasvien kasvu oli rehevää ja kaunista. Siellä oli myös paljon ötököitä.




Lehdoissa on suuri biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus. Se tarkoittaa, että alueella elää paljon erilaisia kasvi- ja eläinlajeja. Lahoavilla puilla elää paljon erilaisia kääpiä ja hyönteisiä.

Suomen metsistä lehtoja on vain noin yksi sadasosa. Suurin osa Etelä-Suomen lehdoista on raivattu pelloiksi jo kauan sitten. Mustavuoren lehto on kuitenkin suojeltu osana Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden verkostoa.

Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) on Suomen suurin saniainen.













Mustavuoressa on runsaasti yli sata vuotta vanhoja juoksuhautoja ja linnoituksia, joita Venäjän keisarikunta rakennutti ennen ensimmäistä maailmansotaa suojaamaan Pietaria saksalaisten  hyökkäykseltä.



Lehtoimikkä (Pulmonaria obscura)











Koulun edestä lähtevä 560 menee noin kymmenessä minuutissa aika lähelle lehtoa. Bussipysäkiltä lehtoon oli 700 metriä.


Kävelimme lehdon läpi, pidimme evästauon ja otimme valokuvia.


Matkamme tuotti Reittioppaan päästölaskurin mukaan 2,1 kg kasvihuonepäästöjä (CO2).
Samalla kulutimme 15 kcal/henkilö jo lehtoon siirtyessämme ja 50 kcal/km metsäpolulla kävellessämme.



Lähteet:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/mustavuori.pdf
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/29/helsinkia-kiertaa-1-maailmansodan-linnoitusketju-katso-kartta




Teksti: Jenna, Tea & Anne-ope
Kuvat: Jenna Kuosa & Anne-ope