Sivut

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Ympäristöagenttien kesäterveiset


Kerromme ympäristömme, rannan ja muiden lähialueidemme roskaamisesta. Olemme kierrelleet lähiympäristössämme katsomassa, miten paljon roskia on löytynyt, sillä roskaaminen on hyvin ajankohtainen asia ja siihen pitäisi puuttua.

Jokaisen pitäisi olla tietoinen siitä, miten paljon roskaaminen aiheuttaa vahinkoa luonnolle. Tänään siis kerromme siitä. Eläimet ja ihmiset kärsivät roskaamisesta yhtä paljon, sen takia roskaaminen on väärin. Ilmasto saastuu ja luonto kärsii, milloin eläimet kuten ihmisetkin kärsivät.

Vauva-albatrossi Midway-saarilta (USA) elää roskiemme keskellä.
Kris Krügin kuva on Creative Commons lisensoitu (CC BY 2.0)
Jos heität roskia mereen, kalat voivat saada niitä suuhunsa, mikä tekee niistä syömäkelvottomia. Kun eläimet saavat suuhunsa roskia, et sinäkään voi enää syödä kyseisiä kaloja. Kun meri saastuu, niin kaikki meressä tekemäsi asiat, kuten uiminen ja kalastus rajoittuvat.

Kannattaa kiinnittää huomiota, jos näkee roskaamista. Jos näet roskia luonnossa, pyri viemään ne roskikseen. Jos autat luontoa, luonto auttaa sinua. Siis muista pitää huolta ympäristöstäsi, äläkä roskaa ja saastuta sitä. Roskaaminen tekee kaiken lisäksi ympäristöstä epämukavan ja siivottoman, mikä voi myös aiheuttaa vahinkoja.



Itämeri on saastunut viime vuosien aikana paljon. Itämeri on meidän yhteinen meremme ja sitä pitää suojella. Itämeri kulkee valtamereen, eli jos roskaat Itämerta niin samalla roskaat valtamerta. Itämeren asema on pahempi kuin valtameren, koska veden vaihtuvuus on pienessä Itämeressämme Tanskan salmien vuoksi hitaampaa kuin monissa muissa merissä.

Moni ihminen nauttii luonnosta monella eri tavalla. Jos olet vaikka metsäretkellä perheesi kanssa, muistakaa siivota jälkenne. Jotkut telttailijat tai retkeilijät eivät välitä luonnosta eivätkä aina siivoa jälkiään huolella. Siis muista lajitella jätteet, äläkä heitä roskia mereen, järveen taikka luontoon.

Teksti: Jenna ja Pinja




keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Maanantimet -blogien satoa

Tässä on esitelty muutama tulevien ysien viime kevätlukukaudella laatima ilmiöblogi (linkki avautuu maan nimestä):

Deutschland

Tässä on blogi Saksasta, josta löytyy mielenkiintoisia asioita ja erinomaisen paljon tietoa (opettajan lisäys). Tiesitkö esimerkiksi, että Brandenburgin portti on rakennettu hiekkakivestä? Tämän ja monia muita hauskoja faktoja voit löytää blogistamme. Tervetuloa!


"Refugee Welcome Center Hamburg" by Rasande Tyskar (2014)
is licensed under CC BY 2.0

Fidži on saarivaltio trooppisella Tyynellä Valtamerellä. Tässä kauniissa blogissa on kaikki maan "hurjasta historiasta kauniiseen luontoon". Erityisen huolissaan Fidžillä ollaan ilmastonmuutoksen aiheuttamasta valtamerten pinnan kohoamisesta.


Fiji Bus by Stephen Rees (2015) is licensed under CC BY 2.0
Indonesia

Indonesian valtio koostuu 17 508 saaresta, joista suurimpia ovat Jaava, Sumatra ja Borneo. Indonesia sijaitsee maankuoren laattojen rajakohdassa ja voit lukea tästä blogista mm. mitä siitä seuraa (alueella on esim. 140 toimivaa tulivuorta).


"Family sits in doorway" by Ray Witlin/ World Bank (2007)
is licenced under CC BY 2.0 
Kiina

Tässä blogissa voit tutustua monipuolisesti sekä Kiinan tuhansia vuosia vanhaan kulttuuriin että moderniin Kiinaan, joka on paitsi väkirikkain valtio myös maailman suurin talous. Ruoka on tärkeä osa kiinalaista kulttuuria ja kotitaloustunnilla valmistettu ateriakokonaisuus löytyy blogista resepteineen.


"The Hai River and Tianjin skyline" by Yang Aijun / World Bank (2011)
is licensed by CC BY 2.0

Liettua

Liettua on Balttian maista suurin sekä väkiluvultaan että pinta-alaltaan. Pääasiassa katolisten liettuaisten historia on kietoutunut Puolan ja Valko-Venäjän vaiheisiin. Tässä laajassa blogissa kerrotaan myös Liettuan EU-jäsenyydestä sekä maan omintakeisesta ja rikkaasta kulttuurielämästä.


South Baltic Picnic by matasmatusik (2013)
is licensed under CC BY 2.0

Venäjä

Maailman suurin valtio esittäytyy tässä blogissa. Iso pinta-ala tuo mukanaan yksitoista aikavyöhykettä, lukuisia etnisiä ryhmiä ja suuret luonnonrikkaudet. Lähde mukaan napapiirin pohjoispuolelle Murmanskiin tai tutustu Venäjän kulttuurin vaiheisiin!



"Posing on a Red Square" by Andrey (2015)
is licensed under CC BY 2.0

Teksti: Blogien kirjoittajat ja Anne-ope


tiistai 4. heinäkuuta 2017

Ympäristöagenttien kevätretki



Lähdimme 29.5. Ympäristöagenttien kanssa retkelle Mustavuoren lehtoon.









 








 




Lehto on runsasravinteinen metsä, jolle ovat tyypillisiä lehtipuut, multava maaperä ja varsinkin keväisin rehevä aluskasvillisuus. Mustavuori on itäisessä Vuosaaressa, Vantaan rajalla sijaitseva metsäinen mäki. Mustavuoren kallioperässä on paljon kalkkia, joten mäen alarinteillä kasvaa vaativia lehtokasveja.

Lehto on luonnonsuojelualuetta ja siellä on joitakin harvinaisia lehtokasveja. Kasvien kasvu oli rehevää ja kaunista. Siellä oli myös paljon ötököitä.




Lehdoissa on suuri biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus. Se tarkoittaa, että alueella elää paljon erilaisia kasvi- ja eläinlajeja. Lahoavilla puilla elää paljon erilaisia kääpiä ja hyönteisiä.

Suomen metsistä lehtoja on vain noin yksi sadasosa. Suurin osa Etelä-Suomen lehdoista on raivattu pelloiksi jo kauan sitten. Mustavuoren lehto on kuitenkin suojeltu osana Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden verkostoa.

Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) on Suomen suurin saniainen.













Mustavuoressa on runsaasti yli sata vuotta vanhoja juoksuhautoja ja linnoituksia, joita Venäjän keisarikunta rakennutti ennen ensimmäistä maailmansotaa suojaamaan Pietaria saksalaisten  hyökkäykseltä.



Lehtoimikkä (Pulmonaria obscura)











Koulun edestä lähtevä 560 menee noin kymmenessä minuutissa aika lähelle lehtoa. Bussipysäkiltä lehtoon oli 700 metriä.


Kävelimme lehdon läpi, pidimme evästauon ja otimme valokuvia.


Matkamme tuotti Reittioppaan päästölaskurin mukaan 2,1 kg kasvihuonepäästöjä (CO2).
Samalla kulutimme 15 kcal/henkilö jo lehtoon siirtyessämme ja 50 kcal/km metsäpolulla kävellessämme.



Lähteet:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/mustavuori.pdf
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/29/helsinkia-kiertaa-1-maailmansodan-linnoitusketju-katso-kartta




Teksti: Jenna, Tea & Anne-ope
Kuvat: Jenna Kuosa & Anne-ope

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Luonto-Liiton susilähetti Nina Harju vieraili meidän koululla




Nina tuli kertomaan koulumme kahdeksasluokkalaisille ja Ympäristöagenteille susien tilastoista ja niiden metsästyksestä sekä asuinalueista. Suden tieteellinen nimi on Canis lupus.

copyright © steffiheufelder; CC0 Public Domain

 Metsästys 


Susia on yritetty hävittää Suomesta. Viimeksi susi hyökkäsi ihmisen kimppuun vuonna 1882. Susia pidettiin ennen susitarhoissa, jotta niistä voitiin ottaa talvella nahka ja myydä se eteenpäin. Voi olla, että ihmisten kimppuun hyökänneet sudet olivat karanneet tarhasta.

Nykyään sudet ovat Suomen alueilla kuolemassa sukupuuttoon salametsästyksen takia. Joka kolmas susi metsästetään vuosittain. Susia on jäljellä vain ainoastaan 235-260.

Susien reviirit


Sudet elävät joko laumoissa tai pariskuntana.

https://www.flickr.com/photos/80054014@N07/8756057368 
© Fool4myCanon; CC BY 2.0

Suisien reviirit ylettyvät 10 km pituisiksi. Toiset sudet eivät saa mennä toistensa reviireille. Jos lauman ulkopuolinen susi tulee toisien susien reviirille, niin reviirien omistajat yrittävät häätää toisen suden tai pahimmassa tapauksessa tappaa. Sudet merkkaa reviirinsä virtsallaan sekä ulosteellaan. Reviirit pitävät susimäärän kohtuullisena.

Susien koko ja paino


Susi on ison koiran kokoinen, sillä on vain pidemmät jalat ja suuremmat tassut. Pelkkien jälkien perusteella susia ei voi erottaa koirasta varmuudella. Näillä kahdella eläimellä onkin sama esi-isä, josta ihminen koulutti itselleen apulaisen ja ystävän. Suomalaiset sudet painavat 20-50 kg. Naaraat useimmiten 35 kg. Hartiakorkeutta sudella on 70-90 cm ja pituus on 100-145 cm kuonosta hännän tyveen mitattuna. Ja jatkona hännän pituus 40 cm.

Susien ravinto ja laumaeläminen


Susien tärkein ravinto Suomessa on hirvi. Talvisaikaan jopa 90 % ravinnosta saadaan hirvestä. Laumaelämä on evolutiivinen sopeutuma suurten saaliseläinten pyydystämiseen.

Sudet maailmalla


Suomen susikanta on pieni moneen muuhun maahan verrattuna.

Ihmisen ja suden rinnakkaiselo ei silti välttämättä ole sen auvoisempaa muissakaan maissa: salametsästys on yleinen ongelma lähes joka maassa, jossa susia on. Harvaanasutut vuoristoseudut antavat paljon tilaa susille, joilla ei ole tilaa enää tutuilla reviireillään.

Susia arvioidaan olevan Euroopassa noin:


Albania
250
suojeltu osittain
Bosnia-Herzegovina
600
suojeltu osittain
Bulgaria
1000
ei suojelua
Espanja
2300
suojeltu osittain
Italia
600
suojeltu
Kreikka
300-600
suojeltu
Kroatia
200
suojeltu
Unkari
50
suojeltu
Latvia
900
ei suojeltu
Liettua
600
ei suojeltu
Makedonia
alle 1000
ei suojeltu
Ruotsi ja Norja
289-325
suojeltu
Puola
600
suojeltu
Suomi
120-135
suojeltu
Saksa
40-50
suojeltu
Venäjä
Venäjän Karjalassa
20 000-60 000
350
ei suojeltu


Ympäristöagentit pohtivat 

 

Salametsästys pitää saada loppumaan! Petojen tappaminen heikentää saaliiden kantoja, pedot syövät sairaat ja heikot pois.


Aseiden myynti yleisölle pitäisi lopettaa.

Muutenkin eläinten syömistä voisi rajoittaa!

Lähteet:
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/susitietoa/susi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Susi

Susitietoa:
Suden suusta -opas
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/materiaali/suden-suusta-2013

Alakouluikäisten suurpeto-opas
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/materiaali/lasten-suurpeto-opashttp://www.luontoliitto.fi/susiryhma/materiaali/lasten-suurpeto-opas

Teksti: Ympäristöagentit Alina, Nia ja Tea & Anne-ope